Olen nuori neito sorja Olen luusta rakennettu kulkemaan Maan päältä mutaisilla jaloillani Täält en ulos pääse ellen istu aivan aloillani Mä... Olen muukalaisten karjaa Olen puusta pudotettu tähän maailmaan Jotta kasvattaisin juuret Jotta kasvattaisin suuret lehdet ravinnoksi avaruuteen Olen oopiumin orja Tulevaan kun luon katseen niin näen vain varjon Savuisilla silmilläni Ja mä henkeni puhallan huoneilmaan nukkumaan Hukkumaan Vaik hukun vastaan mä taistele en Vaan antaudun Virralle valtavalle Vuonon vierelle rantaudun Olen kedon kukka villi Ja vaikka vapauteni oisikin vain harhaa En mä kasvaa voi puutarhassanne milloinkaan Olen väsynyt ja kurja Olen kuuhun puolimatkassa jo kunhan Kuolonpediltäni nousen Kalman korinalta pakenen kauaksi sumuverhon taa Unta Unessa maailma edessäni Antautuuu Lauluni unikkopeltojen ylitse Kantautuu näin Aaa, aaa Olen aurinkomme marja