Sadepisarat maahan putoaa Täällä paha palkkansa kai saa Eläväkuollut yksinään Omassa valtakunnassaan Valtias ja ruhtinas Tämän raiskatun, poltetun maan Tiellänsä tiettömällä Kaiken tuhoaa Pystyyn kuollut varjokuva Kertoo karua tarinaa Haavat auki revittynä Suolan päälleen saa Kaiken tehnyt itse on Tekemättömäksi jälleen Tulevaisuus lohduton Näyttäytyy isännälleen Puhuen kauniita sanoja Kuolemasta kuiskien Käyttäen kaikkia taitoja Maahan hiljaa painaen Vakuuttaen lohdun Koituvan nyt osakseen Unohdukseen painuneena Maan poveen hiljaiseen Lepää hetken verran vain Vaivat kyllä palkitaan Kun kerran tämän varjon sain Ei siitä halua eroonkaan Maailma maanpäällinen Jää kauas historiaan Varjoni minua seuraa Auttaa unohtamaan Pystyyn kuollut varjokuva Kertoo karua tarinaa Haavat auki revittynä Suolan päälleen saa Kaiken tehnyt itse on Tekemättömäksi jälleen Todellisuus lohduton Näyttäytyy isännälleen