Illan tuuli soittaa jo latvaa pihlajan Kaupungilta kuulen mä vallsin niin kaihoisan Pihlajasta se kertoo, on tuttu tarina sen Muistan Uralin rinteiltä valkolatvun sen Niin kuin seppelepäinen vain nuori morsian on Kukkii pihlajahuntu, tuo alla auringon Kauas tuonne jääneen mä tiedän pihlajan Kauas kulki tieni, jäi hän jota rakastan Syksyn punaiset marjat kuin kyynel pihlajan on Itkin pihlajan lailla, on sydän onneton Niin kuin seppelepäinen vain nuori morsian on Kukkii pihlajahuntu, tuo alla auringon Kenties kerran vielä soi tuuli lauhemmin Kaupunkien pauhu jää taakse viimeinkin Missä pihlaja kukkii taas armaan nähdä mä saan Luonto puhkeaa kukkaansa jälleen kauneimpaan Silloin seppelepäinen taas nuori morsian on Kukkii pihlajahuntu, tuo alla auringon Silloin seppelepäinen taas nuori morsian on Kukkii pihlajahuntu, tuo alla auringon