Kai on jo osa elämää, Nyt yksinäisyys mulle, Ja melkein ystävä, Niin hellä loukatulle. Ei hylkää mua se sateisiin, Tuo varjo uskollisin, Vaan seuraa iltaan jäiseenkin Kaikkiin ilmansuuntiin - En, yksin jää enää en Kun tunnen yksinäisyyden. Öisin jakaa vuoteenkin Vie sen kokonaan, On kasvonsa mun kasvoillani Kahden vaietaan. En tiedä mitä tehdä voin Ja minne voin sen viedä, En tohdi tiedustellakaan Kun vastausta en siedä - En, yksin jää enää en Kun tunnen yksinäisyyden. Se toki paljon opetti Nyt tunnen kyyneleeni, Sen vaikka usein hylkäsin Se riisui aseeni. Ja vaikka rakkautta haen Tai toista viihdyttäjää, Se illan silti viimeiseen On viime ystävä - En, yksin jää enää en Kun tunnen yksinäisyyden. . En, yksin jää enää en Kun tunnen yksinäisyyden.