Kerran rakensin talon lentohiekkaan
Katselin sen vajoavan
Vaihdoin ihoni pukuun
Vaikka tiesin kankaan hankaavan
Nousin kymmeniin vääriin juniin
En päässyt koskaan perille
Tuijotin tuhansiin peileihin
Kunnes kadotin kuvani
Te kai sanotte että luovutin
Kun käänsin selkäni ja päästin irti
Kerran rakastin kerran kärsin
Ymmärsin vasta kun unohdin
Meri suutelee kallioita
Tuuli huokailee puissa
Kuljen kohti rantaa
Aamu astuu vastaan
Jään istumaan penkille
Vanhan tammen varjoon
Maa sykkii jalkojen alla
Tuntuu hyvältä
Hengittää syvään
Hengittää syvään
Hengittää syvään
Hengittää syvään