Lauantai aamu, katson telkkarii, äiti vielä nukkuu Loppukuu ja meil on maito loppu, murot veteen hukkuu Lakkaa lumisade mä oon vähän kade pihalätkä kun alkaa Jää väliin pelit vaik ois kiva keli kun ei mahdu luistimet jalkaan Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeen Silloin poissa on huolen häivät kaikkiin laitteisiin uudestaan meen Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeen Kaikki murheet taakseni jäivät kuin hattaraan ilmaiseen En kevään jälkeen enää kouluun mennyt, mulla kaverit vaihtui Harvoin olin himassakaan ihmettelin vain miks mutsi laihtui Rahaa tehtiin, päästiin vääriin lehtiin, fyrkat käytin nyrkkirautaan Kovettui kuori, olin liian nuori kantaessain lapsuutta hautaan Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeen Silloin poissa on huolen häivät kaikkiin laitteisiin uudestaan meen Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeen Kaikki murheet taakseni jäivät kuin hattaraan ilmaiseen Ja siitä kymmen vuotta oli rauta niin kuumaa Etten päivääkään muista Kuin musta aukko elämää nielin Tippui lehdetkin puista Ja kyllä sen tietää miten siinä käy Kun aina päätänsä aukoo Löytyy pahempi ja kovempi tyyppi Joka vastapalloon laukoo Tähän pieneen koppiin päättyi lento, olin surkeuden huippu Pieni ja hento Parempi vain jos ei ovea koskaan avata Kunnes eräänä päivänä kirjeen toi Posti Värikkään tekstin kuoresta nostin Pieni tyttö kirjoitti "Isi, mä haluaisin tavata" Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeet Kaikki vanhat taakseni jäävät, pääsen luoksesi vapauteen Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeet Kaikki vanhat taakseni jäävät, pääsen luoksesi vapauteen Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeet