Et mene kouluun etkä töitäsi tee Sun mahdollisuutesi pian hupenee Et osaa piirtää etkä maalatakaan Et pysty itseäsi ilmaisemaan Sä olet kuin satavuotias Kuollut ja kuopattu Sä olet kuin satavuotias Et enää tunne niitä kavereita Joiden seurassa on turvallista Et pääse sisään automaattisesti Ja muutut pikku hiljaa kyyniseksi Sä olet kuin satavuotias Kuollut ja kuopattu Sä olet kuin satavuotias Et osaa kaikkeen enää sopeutua Et muista varoa tai varautua Jos koitat jonkun s aada vakuuttumaan Niin joudut itsesi sä alittamaan Sä olet kuin satavuotias Kuollut ja kuopattu Sä olet kuin satavuotias Et enää kikata ja sekaisin mee Sun vanhat ystäväsi sua välttelee Ei enää ylöspäin, sä vajoat vaan Tai jos et vajoa, niin jäät kellumaan Sä olet kuin satavuotias Kuollut ja kuopattu Sä olet kuin satavuotias