Taas parran ajoin, takas parrasvalois
Dallaan paljain jaloin, Suomi täyn Halla-Ahoi
Mä puhun asioist, niinku ne on
Tää on mitä must on jäljel ku mä riisun egon
Se on totuus mitä kannat mukan su lopus
Se on se tunne kun se oikee sun kohalle osuu
Mä käytän järkeeni mut kuuntelen sydänt
Maailma on nii paha et se turmelee syväl
Ja kylmät väreet koitan tuntee ne yhä
Tuntee sen hyvän, sen kielletyn ja pyhän
Mul on, nyt jotain mitä odottaa
En haluu palasii täst vaan tän kokonaa, oon kotona
Mun silmät alkaa tottuu pimeään
Ja tunnelin pääs on valoa
Mut se alkaa näyttää junalta
Jos loppu saapuu niin se saa mut kiertää
En oo valmis lähtemään
Ku tunnelin pääs voi ol mitä vaan
Ja ku puist tippuu lehtii, vedet jäätyy
Tehtii mitä tehtii, mentii väärään suuntaa, piti kääntyy
Vauhtii ehkä liikaa, en kuulu teidän liigaan
Ei meil oo ees tasa-arvoo tai mitää yhteistä viivaa
Kaapit tääl pölyy ku en oo viikkoi ollu himas
Ollu taas niin korkeel, ollu lentokonetilas
Taas niin tuttuu ettei uni tuu, еi pysty nukkuu
Ja elämään on helppo hukkuu
Siks piti löytää jotain mikä pitää pinnal
Mä en saanu unta illal, mä maksoin siit hinnan
Tää vеi mun voimat ja vie vielä enemmän
Olin valmiin antaa kaiken pois
Tai kaiken menettää
Mun silmät alkaa tottuu pimeään
Ja tunnelin pääs on valoa
Mut se alkaa näyttää junalta
Jos loppu saapuu niin se saa mut kiertää
En oo valmis lähtemään
Ku tunnelin pääs voi ol mitä vaan
(Mun silmät alkaa tottuu pimeään)
(Mun silmät alkaa tottuu pimeään)