Kai surra saan Vaikka suru putosi muodista jo pois Silti tyylittömät kyyneleeni Yhä virtaavat virtaavat vaan Kai surra saan Aivan hiljaa vain vajota astiani pohjaan Kun melankolisuuden portit Repeilevät salvoistaan Kai surra saan Kun tuuli huokaa kasvojani vasten Laitan ostokseni koriin ja kiitän Olen yksin uutisten aikaan Kai surra saan Olet poissa etkä luonani lainkaan Suru minut uneen peittelee Ja vuoteensa viereeni sijaa ♪ Vaikka tämä aika on kuplivan juhlan Aika hehkua ja kukoistaa Ja nostaa voittajille maljaa Kai surra saan Vaikka sillä tuskin saadaan mitään aikaan Onneton on tehoton Eikä mikään maa nouse jos aines on heikko Voin lakaista kai roskat vähin äänin maton alle Tanssahdella tasajalkaa kun tappaminen alkaa Valot sammuvat ja historia itseänsä toistaa Pelko valtaa mielet ja rakkauden poistaa Pahat ajatukset versoilevat sanoiksi Sanat kytevät ja leviävät syttyäkseen teoiksi Valtameri ahmaisee pakenevat lapset Tukehtuva maa yskii pölyisiä keuhkojaan Kai surra saan Rannalle lyövät surun murtamat aallot Kai surra saan Kun aamu on mykkä ja tuhkasta harmaa Kai surra saan Sillä suru on heikkoja varten Etkä tänään minusta vahvaa saa Kai surra saan Kai surra saan ♪ Kai surra saan Vaikka suru putosi muodista jo pois Silti tyylittömät kyyneleeni Virtaavat virtaavat vaan Kai surra saan