Kai surra saan
Vaikka suru putosi muodista jo pois
Silti tyylittömät kyyneleeni
Yhä virtaavat virtaavat vaan
Kai surra saan
Aivan hiljaa vain vajota astiani pohjaan
Kun melankolisuuden portit
Repeilevät salvoistaan
Kai surra saan
Kun tuuli huokaa kasvojani vasten
Laitan ostokseni koriin ja kiitän
Olen yksin uutisten aikaan
Kai surra saan
Olet poissa etkä luonani lainkaan
Suru minut uneen peittelee
Ja vuoteensa viereeni sijaa
♪
Vaikka tämä aika on kuplivan juhlan
Aika hehkua ja kukoistaa
Ja nostaa voittajille maljaa
Kai surra saan
Vaikka sillä tuskin saadaan mitään aikaan
Onneton on tehoton
Eikä mikään maa nouse jos aines on heikko
Voin lakaista kai roskat vähin äänin maton alle
Tanssahdella tasajalkaa kun tappaminen alkaa
Valot sammuvat ja historia itseänsä toistaa
Pelko valtaa mielet ja rakkauden poistaa
Pahat ajatukset versoilevat sanoiksi
Sanat kytevät ja leviävät syttyäkseen teoiksi
Valtameri ahmaisee pakenevat lapset
Tukehtuva maa yskii pölyisiä keuhkojaan
Kai surra saan
Rannalle lyövät surun murtamat aallot
Kai surra saan
Kun aamu on mykkä ja tuhkasta harmaa
Kai surra saan
Sillä suru on heikkoja varten
Etkä tänään minusta vahvaa saa
Kai surra saan
Kai surra saan
♪
Kai surra saan
Vaikka suru putosi muodista jo pois
Silti tyylittömät kyyneleeni
Virtaavat virtaavat vaan
Kai surra saan