Purppuravalossa
On hengitys paksua kuin
Sametti
Sydämet levällään, toistensa ympäri
Seinät siirtyvät, vaihtavat paikkaa
Haukkovat haaveitaan
Nuo juhlijat
Kaikkien huulilla korulauseet, kohukatseet
En aio jutella kellekään sanoilla
Ei sitä kiinni saa, en aio haavoittaa
Ilon perhosta
Harha-askelista muodostuu tanssikuvio lattialle
Olen varastanut kultakehän pääni päälle
Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua
En piittaa pilvistä jalkojen alla
Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua
Tuskin tunnen edes itseäni heijastuksesta ikkunassa
Ne kirjovat verkkoaan
Huhupuheesta
Silmänlumeesta
Säihkyvää seittiä, johon takerrun
Mutta jos jotain selän takana puhutaankin
En käänny sitä kuuntelemaan
Kuulen kuinka juoru kulkee pimeässä
Mut pidän suuni supussa
Salaisuuksia täynnä
Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua
En piittaa pilvistä jalkojen alla
Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua
Tuskin tunnen edes itseäni heijastuksesta ikkunassa
Aamulla se iskee pintaan niin kuin kuume
Iholle
Häpeä kuin nyrkki rintaan suoraan
Sydämen keskelle
Joku maalaa kasvoni ikoniin ja erehdykseni
Kultareunuksiin
Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua
En piittaa pilvistä jalkojen alla
Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua
Tuskin tunnen edes itseäni
Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua
En piittaa pilvistä jalkojen alla
Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua
Tuskin tunnen edes itseäni heijastuksesta ikkunassa