Nyt ristinraitilla raidat surevat Kankaan kaunista Katriinaa Ja juoruämmätkin myöntää etteivät Yhtä kaunista nähdä saa Hän nousi keväällä, kuihtui kesällä Kukki kunnekkas kutsui maa Ja siksi surevat ristinraitilla Kaikki kaunosta Katriinaa Mutta mistä kraatari mittaa ties Kun saapui kylälle vieras mies Joka suuta vääntäen silmät käänsi Kohti kaunista Katriinaa Sen silmät polttivat liikaakin Sai paulaan emäntää piikakin Ei se muihin koskenut niin vain väänsi Luokseen kaunista Katriinaa Ja lemmen hetkellä saapui kraatari Aittaan Katriinaa riiaamaan Sai kuulla kuiskeen ei lukko auennut Vieras kajosi Katriinaan No siitä kraatari raivopäinen Jo lensi pyssyä noutamaan Ja vaati vierasta maksuun tekonsa Kun on koskenut Katriinaan Jo aukes ovi ja suuhun sen Niin haamu ilmestyi ihmisen Tuli toinen rinnalle joutuisasti Toinen toistansa kaulaten Kun pyssy laukesi paukahtain Jäi suuhun oven se vieras vain Oli syynä kraatarin kaikki tiesi Suuri rakkaus Katriinaan Nyt Vaasan linnassa istuu kraatari Muistaa kaunista Katriinaa Ja vieras jossakin maailmalla Taas muita tyttöjä naurattaa Nyt ristinraitilla raidat surevat Kankaan kaunista Katriinaa Joka nousi keväällä, kuihtui kesällä Kukki kunnekkas kutsui maa