Kesäyö on hänen ja meren rannan autius Korkeuksissa tähdet, havumetsän kauneus Autiot kaupungit ja vanhat jumalat Saappaansa jaloissaan on ukko kulkeva Satamassa katselee aikansa laivoja Ei muista huolia enää, ei vaivoja Lepää mutt' eipä koskaan kai pysähdy Jalkoja aristaa, mieli ei kesyynny Vanhus istunee paikallansa Ja niin mielensä pilvissä käy Maistaa haaveensa mallasta Ja kohta ei ukkoa täälläkään näy Satamat kasvoivat täyteen mittaansa Ja laivat suuriksi, miehet pieniksi Rakentaja istuu, tuijottaa taivasta Kuivaan kurkkuun saa valua vain viski Vanhus istunee paikallansa Ja niin mielensä pilvissä käy Maistaa haaveensa mallasta Ja kohta ei ukkoa täälläkään näy Laivoja katselee aikansa Huoenna hän on jo muualla Vaeltaa kuoleman laaksossa Tai iloisen auringon alla