Kun mun kultani tulisi, armahani asteleisi, tuntisin mä tuon tulosta, arvoaisin astunnasta.
Jos ois vielä virstan päässä, tahikka kahen takana, tuntisin mä tuon tulosta, arvoaisin astunnasta.
Utuna ulos menisin, savuna pihalle saisin, kipunoina kiiättäisin, liekkinä lehauttaisin.
Vierren vierehen menisin, supostellen suun etehen, kipunoina kiiättäisin, liekkinä lehauttaisin.
Kyl' mie kättä käpsäjäisin vaik' ois käärme kämmenellä, kyl' mie suuta suikkajaisin vaik' ois surma suun edessä.
Kyl' mä kaulahan kapuisin vaik' ois kalma kaulaluilla, kyl' mä vierehen viruisin vaik' ois vierus verta täynnä.
Vaan ei ole kullallani, ei oo suu suden veressä, kädet käärmehen talissa, kaula kalman tarttumissa.
Suu on kullasta sulasta, huulet hunajamedestä, kädet kultaiset koriat, kaula kuin kanervan varsi.