Jää tyttö kyynelehtimään Hän joutuu hyvästelemään Kun vuoksi Isänmaan Pukeutuu haarniskaan Tuo poika nuori iältään Vie juna kauas etelään Ei voinut tyttö ymmärtää Niin paljon ikävää Kaukana ei missään Tuo poika kirjeen kirjoittaa Ei heitä kahta toisistaan Saa tämä aika erottaa Niin vannoi poika tuo Palaa hän tytön luo Tie kotiin kerran kuljettaa Ei heitä kahta toisistaan Saa tämä aika erottaa Kai loppuu sotakin Tie johtaa takaisin Viimeistään vuonna jotakin On vuodet hiljaa kulkeneet Ja miehet kaukaa palanneet Saapui myös poika tuo Kotiinsa tytön luo Ei kirjeet turhaan luvanneet Ei heitä kahta toisistaan Voinut tuo aika erottaa Tie johti takaisin Niin loppui sotakin Se oli vuonna jotakin Se oli vuonna jotakin