Katselen piilosta, murheesta mustana.
Saattue kantaa arkkua.
Mä olen turvassa, kauhuista kaukana.
Silti seison keskellä kaaosta, enkä tajua lainkaan, Putoan kun kättemme jäljet nään.
Putoan, ei viha kuole tänäänkään.
Kaupunki tulessa, avun huutoja.
Ja luodut halkovat ilmoja.
Mä olen turvassa, kauhuista kaukana.
Silti seison etulinjassa, enkä tajua lainkaan.
Putoan kun kättemme nään.
Putoan, ei viha kuole, kuole tänään.
Kuin painajaisessa, tää maailma on kuoleva.
Me kaadutaan eikä opita, en kuollakseni tajua, miten armon sanoma.
Voi vieläkin ruokkia tuhoa.
Kostolla palamaan, ei kuolleista ketään saa.
Vihalla vihaan vastataa, ja viha kasvaa vaan.
Viha kasvaa vaan.
Putoan, kun kätemme jälvet nään.
Putoan, en pysty hengittämäänkään, hengittämäänkään. //2x Mä putoan// (end)