Niin usein toivo hukkuu murheisiin,
Päiviin niin harmaisiin se haudattiin.
Ja vaikka taivas on värejä tulvillaan
Niin moni pyyhkii ne maailmastaan.
Ja niin kuin puu voi kuolla paikalleen,
Niin moni elääkin vain kuollakseen.
Ja vaikka Jeesus portilla kolkuttaa
Sisälle koskaan ei tulla hän saa.
Kuuletko vetten pauhinan?
Kuuletko tuulen laulavan?
Jumalan Henki, suuri ja muuttumaton,
Kosketa meitä, siinä toivomme on.
Se saapuu joskus niin kuin aamu uus.
Se hiipii huoneisiin kuin hiljaisuus.
Ja kun se kerran ihmistä koskettaa
Niin kaiken vanhan se muuttumaan saa.
Se saapuu joskus lailla tuulispään
Ja liekin hiipuneen saa syttymään.
Esteet se murtaa, kahleetkin katkeaa.
Toisensa kohtaa silloin taivas ja maa.
Kuuletko vetten pauhinan?
Kuuletko tuulen laulavan?
Jumalan Henki, suuri ja muuttumaton,
Kosketa meitä, siinä toivomme on.