Lucifer, Mestarini! Sinä valaiset minun matkani ali valtamerien Läpi loistavien kristallikaupunkien Ja muinaisten kadonneiden pyhättöjen Sinä opastat minut salattujen tornien kammioihin Näytät minulle kätketyt kaavat tähdistä Ja kuinka nuo näkymättömät portit nyt edessäni avautuvatkaan Paljastaen sen mille ei ole sanoja Tähtenä kiertäen kosmoksen seitsemästi Aikakaudet lipuvat kuin aallot edessäni Ja kaikki värit matkaavat kohti keskusta Säteet muodostavan maailmantemppelin Jumalani, minä matkasin tuhannet vuodet aavikolla Ja palava pensas puhui minulle unohdetulla kielellä Viimein aavikko loppui ja kävin lepäämään puun varjoon indigolähteellä Matkasin kauas ja keskustelin Heidän kanssaan kaukaisissa tähtipalatseissa Ja he tarjosivat paikkaa kaksitoistakulmaisesta pöydästä Ja näyttivät kirjoittamattoman kirjan salat Mutta minä palasin vielä hetkeksi takaisin Sillä temppelimme ei ole vielä valmis Sinä aamuna säteet olivat kirkkaammat kuin koskaan Lähteestä nousivat vesipilarit kohti taivasta Elementit muodostivat korkeimman nimen Täydellisen avaimen