Minä katselin sisään Filosofin taloon Katsoin ja ymmärsin Maailma on lopussa Haurailla pylväillä seisoo ikuisuus Ei jää kiveä kiven päälle Ei tähteä taivaalle Ei runoa, ei yhtään laulua Vain tyhjä, kuvaamaton iäisyys Kylmä ja loputon Maailmani yössä kirjan petojen Minä rakennan sinut aina uudelleen Vain tuhotakseni sinut jälleen kerran Minä katselin sisään filosofin taloon Tunsin päivän viilenevän, illan hiljenevän Ja minä aavistin kuoleman varjon Lopun läheisyyden Yön laskeutuvan ikuisuuden Pimeyden synkemmän kuin koskaan aiemmin Maasta nousee usva uuden surun Ja kastelee kuolevan maan Sodasta olen tullut, kaaoksesta noussut Jumalat olen haastanut, kuoleman kukistanut Olen elementti: maan, ilma, tuli, vesi Vaeltava laulunhenki, filosofi, apokalypsi Ja minun on maailma, ja minun on ikuisuus Ja minun on sota, ja minun on kosto Epäilijät pilkkaajat, langetkoon rutto yllenne Sillä elämä on vain pilkkalaulu