Tänään
Aurinko paistoi toisin tänään
Itään
Valo illaksi jäi häilymään
Vastarannalle nousee uusi kuu
Kulkiessaan se latvoja taivuttaa
Sen liikkeen voi silmä erottaa
Täältä mihin metsä loppuu
Ei suuret aallot
Löydäkään rantaa
Ei tuuli tahdo
Kantaa ääntäkään
Täällä retkellä on kaikille selvää
Että ilman muita
Kukaan ole mitään
Katseet:
Meillä kaikilla käy silmät nurin
Suoraan
Hetken voimme nähdä sisimpäämme
Ja vaikkei näky saakaan riemastumaan
Voimme sanoa oppineemme kestämään
EI aika onneksi armahda ketään
Ja polun päästä uusi matka alkaa
Heräämme huomaamaan
Uneksi luulemamme totta oli
Ei siis ollut mahdollistakaan
Nukkua onnemme ohi
Veneen
Vesille työnnämme usvaiseen yöhön
Veneen
Joka kuten tämä päinä
On nimetön