Parvensa ajokana nokittuna alimpana Kyni kiusaajansa ja katosi Kun enemmistö söi lajitoveriaan Oli syötävänä tabujen tabletti Lisääntymiskykyinen kannibaali Nyt kana pioneerina lentää raketillaan Tuhatta Marsiin älyä etsimään Sillä Maassa nokitaan syitä ja sattumia Klimppeinä keitosta pohjaan poltetusta Ei halua kuolla Ei vielä ei vielä Eikä tarvitsekaan Ei koskaan palaa Eikä tarvitsekaan Lentorataa ei parvessa muuteta Pysyvyyskö hyve jatkumo vakio Pelko tulevasta on kuin korpinmusta avaruus Jotkut jahtaavat ikiaikaista nuoruutta Vaan kaikki tiet kiertävät kehää Santsatessa, santsatessa Ei kukaan koskaan palaa Eikä tarvitsekaan KOPIO KOPIOKONEEMME TAAS HOKEE TAAS HOKEELAA ALKUUN ALKUUN KOPIO KOPIOKONEEMME TAAS HOKEE TAAS HOKEELAA ALKUUN ALKUUN TALLENNE TALLENNEI KOSKAAN SOI MAAN SOIMAAN LOPPUUN LOPPUUN Kopio, kopio, kopio, kopio, kopio, kopio, kopio, kopio, kopio... Hiljaa. Hiljaa! HILJAA!