Tyttö vieraan maan Paljaat jalat kuljettamaan Läpi myrskyn ja metsän Jumalten valtakuntaan Kasvot varjoissa saa Havupuut kuiskimaan Tuon nimen jonka vain Harvat laskee huuliltaan Voimat on hänessä Niin kertoo laulut nuo Sielu väkevä kuin terva Vie jumalten luo Metsä on noidan kehto Sen tietää kaikk' Illan tullen ei sinne muu Tohdi astua jalallaan Kädet parantajan sai Vaikk' ei sit tiedä kukaan muu Kasvot peloin puhuu vain kun Kulkee ohitse muun Noidan tie on Yksinäisyys Keskell' vieraiden silmäin On harvas lempeys